Hulluussarjakuvien äiti Viivi vuonna 2020

Hei kävijä! Tämä blogi on jäädytetty maaliskuussa 2025. Jos linkit hajoavat, löydät minut ja sarjikseni todennäköisesti Instagramista (@viivi_rintanen) tai googlaamalla.

Olen sarjakuvataiteilija, graafinen suunnittelija, kuvisopettaja ja vähän sekaisin. Esikoisteokseni Mielisairaalan kesätyttö (Suuri Kurpitsa 2015) kertoo ajasta, jolloin olin kesätöissä mielenterveysosastolla. Tajusin, mitä hulluus on: aina inhimillistä, joskus väistämätöntä ja itselleni omakohtaista. Toinen teokseni Sarjakuvaterapiaa on kokoelma hulluussarjakuvia ja samalla ennen julkaisematon, omaelämäkerrallinen kuvaus psykoterapiasta ja siitä, että hulluus voi helpottaa.

Haluan sarjakuvissani näyttää mielenvikaisuuden monet kasvot: erilaiset hulluuskokemukset, läheisten huolen ja hoitohenkilökunnan auttamispyrkimykset. Mielenterveysongelmat koskettavat vähintään välillisesti jokaista elinaikanamme. Mutta silti hulluus on edelleen liian salattua ja vaiettua.

Tiedän, miltä häpeä oman mielenterveyden tilasta tuntuu. Pikkuhiljaa olen hyväksynyt oman mielenvikaisuuteni. Minun oli uskallettava kirjassani kertoa itsestäni enemmän kuin yhdestäkään potilaasta, jotta saatoin olla varma, että käsittelen heidän tarinoitaan oikeudenmukaisesti. Kun kerroin, häpeä hälveni.

Siksi perustin tämän blogin. Vuosina 2015-2020 toteutin yhdessä tarinankertojien kanssa 20 hulluussarjakuvaa, jotka voit lukea täällä blogissa. Suurin osa kertomuksista löytyy myös sarjakuvakokoelmasta, joka ilmestyi syksyllä 2020.

hulluussarjakuvia@gmail.com
Taiteilijasivuni
Instagram @viivi_rintanen